Lanzarote ja Fuerteventura

 Päätös oli tehty vuosipaikasta Lanzarotella Arrecifessä. Se toi helpotuksen, yksi asia vähemmän mietittävää. Satamassa on oma telakka alue joka oli aika tyhjä nyt. Palvelu satamakonttorissa oli olematonta. Netin kautta piti tehdä puhelimesta porttiavain. Ei yhtään tervetuloa lauseita ei mitään ylimääräistä sanaa. Marineerot oli sentään ystävällisiä kun jonkun heitä näki.Toiveissa olisi ollut satamapaikka Las Palmasista mutta syksyllä siellä on ARC ralliin osallistuvat n 200 venettä ja vuosipaikan saaminen on tuuria. Kokeillaan sitä ensi vuonna.

Marina Lanzarotelta lähdettiin bensiksen kautta. 1,40€/litra diesel. Halpaa! Matka jatkui keulapurjeella kohti etelää. Tuuli vei kovaa. Mentiin ankkuriin Punta Papagayoon Lanzaroten lounaiskärkeen. Kukaan ei ollut mennyt kumiveneellä rantaan, olisiko kielletty? Siispä laitettiin veneilyliivit päälle ja uitiin n 100 metrin päähän rantaan. Käveltiin ylös kukkulalle, hienot näköalat, mutta kuvia ei tullut, kun puhelin ei ollut mukana. Illalla vieressä ollut saksalainen vene irtosi ankkuristaan. Vene meni kovaa vauhtia meidän ohi, tyypit vain istuivat 50 jalkaisen veneen kannella. Viittoilimme heille, että tajuaisivat mutta eivät reagoineet ollenkaan. Vene oli erittäin lähellä kiviä kun veneen miehistöön tuli vauhtia. Itselle tuli stressi myöskin kun tuuli kääntyi 180 astetta ja oli kova tuuli. Kaikki lähtivät nukkumaan. Itse en saanut unta vaan väijyin siirtyykö vene lähemmäksi rantaa. Yöuni oli lyhyt.

Seuraavana aamuna jatka jatkui Fuentoventuralle jälleen vain keulapurjeella. Olin laittanut kahteen satamaan kyselyn seuraavasta yöstä: Puerto de Castillo Navilyn kautta ja Gran Tarajilloon sähköpostin. Puolessa matkassa tuli vastaus Castillosta: varaus vahvistettu. Se oli erikoinen paikka koska satamassa oli vain kaksi vieraspaikkaa. Hyvä tuuri kävi, päästiin laiturin päähän kylkikiinnitykseen. Satama on hyvin kaupallistanut palvelut. Kaikki on sataman toimintaa ei yksityisyrittäjiä. Oli catamariini purjehdus, kalastuspäivä, uiminen merileijonien (hylje) kanssa, sukellusveneen näköinen kapistus josta katsottiin merenpohjaa ja vesipomppulinna alue. Ensimmäiset maksoivat kolme noin 60€/hlö. Ihan mukavat lisätienistit kun hotellien vierailla ei ollut oikein muutakaan tekemistä. 

Ranta oli iso ja tyhjä

Vieressä oli hyvä uimaranta jossa ei ollut isoja hyökyaaltoja. Vuorovesi on noin kaksi metriä täällä. Vesi katosi kauas kaksi kertaa päivässä. Toisena päivänä otettiin aurinkoa rannalla. Yleensä me Jarin kanssa maataan varjon alla eli otetaan varjoa mutta tällä kertaa oli kova tuuli. Oli pakko olla auringossa mutta kävi tietysti vanhanaikaiset, nahka paloi meiltä molemmilta mahasta vaikka aurinkorasvaa laitettiin ja oltiin vain kolme tuntia yhteensä auringossa. Valkoinen nahka palaa nopeasti ja rasvaa olisi pitänyt laittaa lisää. Tämä kohde oli täynnä englantilaisia. Joka ravintolassa oli tarjolla sunnuntaisin heidän pakollinen paahtopaisti lisukkeineen.  Kiva paikka kokonaisuutena.

Seuraava etappi oli Morro Jable, saaren eteläkärjessä. Jäätiin ankkuriin uimarannan eteen. Tuuli käänsi venettä joka suuntaan vuorotellen. Rannasta kuului juhlamusiikkia, oli lauantai. Outi ja Christer päättivät vaihtaa kulkuvälinettä ja pakkasivat laukut illalla. Yö oli huono jälleen. Rannan musiiki loppui vasta klo 04 kuin leikaten. Svelli otti veneen keinutukseen. Aamupäivällä laskettiin kumivene veteen ja ajettiin satamaan mukana oli Outin ja Christerin laukut. He lähtivät Armaksella ( laiva) Las Palmasiin. Vuokrasivat auton lentokentältä ja ajoivat saarta ympäri neljä päivää. Jarin kanssa me käveltiin uimarannalle uimaan hyökyaaltojen väliin. Morro Jablen satama on remontissa. Uusia laitureita tulossa.

Seuraava yö oli hiljainen, ei musiikkia rannasta, ei aktiivisia kyyhkyläisiä, ei svelliä eli nukuttiin pitkään. Oli kaksi viikkoa ajaa takaisin Lanzaroten Arrecifeen.  Tiedossa oli isoja aaltoja, kovaa tuulta 9-15m/sek ja ryskytystä 115 mailia. Matka jaettiin noin 20 mailin paloihin ja satamiin. Ensimmäinen satama Gran Tarajal. Ennen satamaa kutsuin VHF:llä ( meriradiopuhelin) satamaa ja vastaus saatiin heti. Tilaa oli. Satama olikin puolityhjä. Laituri oli aisoilla ja saimme itse valita sopivan paikan. Nousuvesi narisutti laituria

Seuraavana päivänä käytiin uimassa tummalla hiekalla. Tai siis Jari kävi. Hyökyaallot alkoivat kaukana rannassa enkä uskaltanut mennä pesukoneeseen jossa oli hiekkaa mukana. Tuuli kovaa ja hiekka tarttui selkään. Kaupungissa oli tosi hyvä Spar-kauppa. Ostettiin jäätelöä ja bataattiranskalaisia veneen pakastimeen.

Tölkeistä löytyi paljon vaihtoehtoja 

Merellä kuuden tunnin aaltotikkailu/ hakkauksen jälkeen oltiin Fuentoventuran pääkaupungissa Rosariossa. Olin soittanut edellisenä päivänä satamaan kun Navilyn kautta ei voinut tehdä varausta. Puhelimeen vastasi tyyppi ja kertoi ei osaa englantia. Manjana, Ten metros bote? Do you have place? Friio? SI. Gracias. Kun tultiin sitten laiturin päähän ei ketään näkynyt. Kukaan ei vastannut puhelimeen eikä vhf kutsuun. Yritin monta kertaa tuloksetta. Kova tuuli esti ajelun laiturien välissä joten laitettiin vene kylki kiinnityksen laiturin päähän. Erittäin hiljaista oli, kukaan ei ollut missään. Myöhemmin tuli Porturia Police kysymään jäättekö yöksi. Joo, otti meidän passeista kuvat ja vakuutuksesta. Huomenna sitten satamatoimistoon. Hyvä, että ei lähdetty illalla kävelylle, ei olisi päästy sisään enää satamaan. Palattiin meidän perinteiseen iltahupiin Netflix tarjontaan.

Rahtilaivoja tuli pari kertaa päivässä satamaan ja toi kontteja/ rekkoja rantaan. Veneitä ei liikkunut. Käveltiin satamatoimistoon. Paikka maksoi 62€ kolmelta yöltä. Täällä lasketaan päivät ja maksoimme neljästä päivästä. Ylämäestä löytyi ostoskeskus ja kävelykatu. Jyskistä sain uuden tyynyn ja kaksi peittoa. Jarille Leviksen paita, minulle uusi lompakko jne. Tacokuoria löytyi vihdoinkin.  Täällä ei näe kuin muutamia turisteja. Käytiin Mäkkärissä syömässä. Iltapalana oli hapankorppuja, hedelmiä ja juustoja. Seuraavana päivänä käytiin uimassa rannalla, ei ollut paljon aaltoja. Baarissa hintataso edullisempi kuin muualla 3€ olut ja viinilasi/kpl.

Vanhoja juttuja ( vuosilta 2014-2015) voit käydä lukemassa www.sychiara.blogspot.com